Ngali he vaka ‘o e PSA mei he kaveinga folau

Fai ‘e Dr Fotu Fisi’iahi

Ko e me’a fakaloloma mo’oni ko ‘ete vakai hifo ki he tohi ‘a e Kautaha ‘a e Kau Ngaue Fakapule’anga ‘a Tonga (PSA) ki he ‘Eiki Palemia ‘o Tonga kene fakafisi leva mei hono tu’unga ‘i he ‘ikai kene fakahoko ha ngaue fekau’aki mo ‘enau fiemau ke fakahoko ‘ehe Pule’anga ha ngaue ke fakafoki mai ‘a e pa’anga koia na’e ‘ave ki he Tongasat. Hange kiate au ko e tohi ne ‘ave ia ‘i Sanuali ka na’e toki ta’ota’o atu kiai ‘a e tohi fakamuimui ko

eni ne ha mai hono konga he Kaniva, ‘aia ‘oku ha ai ha ngaahi fakamanamana ki he ‘Eiki Palemia kene fakafisi pea ka ‘ikai ‘e ‘iai e me’a ‘e hoko. ‘Oku nau toe tuku atu mo e fekau ki he ‘Eiki Minisita Pa’anga kene fai leva ha ngaue ki he’enau tohi ‘i loto he uike ‘e 2. ‘Oku ‘ikai keu lave’i pe kohai na’a ne fakahoko ‘a e ngaahi fetohi’aki ni ka ko e angamaheni pe ko e Sekelitali Seniale pe ‘a e PSA. Kaikehe tuku pe keu lave atu ki he ongoongo ni (Press Release) he ‘oku mahu’inga.

‘Oku ou tui ko e vaka ‘o e PSA kuo he ia mei he hala mo e taumu’a na’e fakatoka ke fononga ai. Ko e taumu’a fika ‘uluaki na’e fatu he kamata’anga ‘o e PSA ko hono tokanga’i ‘a e ngaahi kaveinga ‘oku fekau’aki tonu mo hono kau memipa. Kau ai ‘a hono teke ha ngaahi lelei ‘e lava ke fakatafe ki he kau memipa pea pehee ki hono taukave’i ‘a e totonu ‘a e kau memipa ‘i he ngaahi Potungaue ‘a e Pule’anga. ‘Ikai koia pe ka na’e pau ke faka’ai’ai ‘a e fuafatongia lelei mo e ngaue malohi ‘a e kau memipa, ‘o makatu’unga ‘i he fiema’u ke fakapapau’i ‘e ‘ikai hoko ‘a e PSA ko ha unga’anga pe fale hufanga ki he kau ngaue fakatamulu mo fakapikopiko. ‘Oku ou tui ta’etoeveiveiua na’e a’usia ‘ehe PSA ‘a e ngaahi taumu’a ‘o e ngaahi kaveinga ni ‘i he kuohili, pea ‘oku ha mahino eni hono fakaava mai ‘e he Komisoni ‘a e Kaungaue Fakapule’anga (Public Service Commission – PSC) pea pehee ki he ngaahi Potungaue ‘a e Pule’anga ‘a e ngaahi matapa ke fakahoko ha fepotalanoa’aki mo e PSA ki ha ngaahi kaveinga ‘e fakatupulaki ai ‘a e fakahoko fatongia ‘a hono kau memipa pea ke ‘inasi kotoa ‘a e fonua ‘i hono ngaahi lelei.

Neongo kuo mau mavahe mo e ni’ihi ‘o e kau paionia ‘o e PSA tu’unga he ngaahi ‘uhinga kehekehe (penisoni, hiki ki muli, hiki ki ha ngaue kehe), ka na’a mau kei poupou kakato pe ki he ngaahi fakahoko fatongia ‘a e PSA. Ka ‘oku ongo vevela kiate au ‘a e fo’i ‘aliaki ko eni ‘a e PSA, he ‘oku ha mei ai ‘a e ngaahi me’a ni:

  1. ‘Oku fonu he ‘elemeniti ‘o e politiki
  2. ‘Oku fou he fakamanamana
  3. ‘Oku ongo ta’emingao
  4. Ngali maha e mahafu  

‘Oku Fonu He ‘Elemeniti ‘o ePolitiki

Ko e ui koia ‘a e PSA ki he Palemia ke fakafisi ko e ala ia ki he me’angaue fakapolitikale ke fakaa’u ‘aki ‘a ‘ene misiona. He’ikai keu toe lave ki he ‘uhinga ‘oku fai ai ‘a e ui he ko e kaveinga ni ne ‘uluaki lele’i ‘e he Fakafofonga Falealea Tongatapu 1 pea ‘oku ne kei ngaue pe kiai. Ka ‘oku faka’ohovale ‘a e hu mai ‘a e PSA ki he mala’e ‘o e politiki ‘o fa’ao e fo’i pulu mei he nima ‘o e Fakafofonga. ‘Oku ou tui kuo ‘osi lave ‘a e kau memipa he peseti ‘e 5 fakalelei vahenga (Cost of Living Allowance) ‘o tanaki atu pe ia ‘i ‘olunga ‘i he hikihiki fakata’u (Annual Increment) ‘i he ngaahi sikeili vahenga takitaha. Tukuange e fo’i pulu ia koia he ‘oku kei ngaue kiai ‘a e Fakafofonga ia. ‘E hoko ‘a e hu mai ‘a e PSA ‘o kau he talanga fakapolitikale ko eni kene fakavaivai’i ai ‘a hono ngaahi makatu’unga malohi na’e fatu ‘aki (teu toki lave kiai he kaha’u).

‘Oku Fou He fakamanamana

Ko hono fekau koia ‘o e Palemia ke fakafisi pea tuku atu mo hono taimi (timeline) ‘oku ‘ikai toe kehekehe ia mo hano fakamana’i ‘aki kita ‘eha ki’i leka ha pekenene vai. Hange kiate au ne ‘osi fakahoko pe ‘e he PSA ‘a e fakamanamana pehe ni he ta’u kuo‘osi nai pe ko e 2012, ‘o hangehange ka fakahoko ha toe tukungaue (strike). Ko e konga hono ua (part 2) eni ‘o e fakamanamana tatau ‘oku ‘omai ‘ehe ongoongo ko eni. Tokua ‘e fai ha tukungaue? Ko ‘eku tali kiai, ‘IKAI, he’ikai ha toe tukungaue ia. Kuo vahe lalahi e kau ngaue ia mo e kau memipa ‘o e PSA pea ‘e ‘ikai ha taha ia ‘e toe fie hu ki tu’a ‘oka toe uki atu, ko vaihi e. ‘Oku ou tui ne mo’utafu’ua e Palemia he ui fakamanamana kuo fakahoko ange kiate ia mo ‘ene Minisita Pa’anga, ka ‘oku lahi ange ‘ene hoha’a na’a viviku he favai, telia hono ngaahi fatongia kehe ke fakahoko ki he kakai ‘o e fonua. ‘Oku kei tu’u e lekooti ‘o e kaungaue fakapule’anga ‘a Tonga he hiki vahenga lahi taha (peseta ‘e 60-70-80) kuo hoko he hisitolia ‘o e me’a ko e fakalelei vahenga ‘i mamani. Pea ‘oku totonu ke hounga’ia ai e PSA pea ‘oua e fakamanamana’i e nima ‘oku ne fafanga kinautolu.

‘Oku Ongo Ta’emingao mo Siokita

Ko hono tuku atu koia ‘e he PSA ‘a e taimi ko e uike ‘e 2 (timeline) ko e faka’ilonga ia ‘o e ta’emingao. ‘Oku totonu ke mahino ki he PSA tautefito kia kinautolu ne nau fatu e tohi fakamanamana ni, ‘oku fakafua ‘e he Palemia mo e Minisita Pa’anga ‘a e ngaahi fatongia lahi ki he lelei fakalukufua ‘a e fonua. ‘Oku ‘ikai kenau ngaue tafataha pe ki he PSA mo hono kau taki. ‘Oku ‘ikai keu ma’u ki he tokolahi ‘o e kau memipa ‘o e PSA ka ‘oku ou tui ‘oku ‘ikai a’u e tokolahi e kau ngaue fakapule’anga hono kotoa ki he 4,000 (‘e lava pe ke hala ‘eku fakafuofua). Fefee leva e toenga e kakai ‘e toko tahakilu tupu ‘o e fonua ‘oku ‘ikai kenau ngaue fakapule’anga? Koeha ha’amou ongo’i kapau ‘e tohi tangi e kakai ki he Failesisita ‘o e Ngaahi Kautaha mo e Potungaue Leipa ke fakapekia ‘a e PSA he tenau fakatupu e moveuveu he fonua, makatu’unga ha ongo’i ta’emalu’ia ‘a e fonua? Ko e ui ta’emingao ‘oku fakahoko ‘ehe PSA ki he Palemia mo e Pule’anga ‘e malava noa pe ke fakahoko kiate kinautolu ‘eha kulupu pe ngaahi kulupu kehe ‘i he fonua ‘oku ‘ikai ken au poupou’i ‘a e ui fakamanamana ‘oku fakahoko.           

Ngali Maha e Mahafu ‘a e PSA

Tokua ko e faka’ilonga ‘o e maha ‘a e kato ‘i ha fa’ahinga alea ‘oku fakahoko, ko e huke ki he peesi faka’osi (extreme). ‘Oku pehe tofu pe ‘a e fo’i nga’unu ko eni ‘a e PSA. Ko e founga pe foki eni ne ngaue’aki ‘o makatu’unga ai ‘a e tukungaue ‘o e 2005, ka kuou tui kuo motu’a ia ke toe ngaue’aki he ngaahi ‘aho ni. ‘Oku makatu’unga eni he’eku tui kuo ‘osi fa’u ‘ehe Pule’anga ha’anau ngaahi tu’utu’uni fakangaue ke taliteke’i ‘aki ha teuaki tukungaue ‘a e kau ngaue. ‘Oku totonu foki ke mahino ki he PSA kae tautefito ki hono kau taki, lolotonga ho’omou fa’u mahafu ke ‘ohofi ‘aki ‘a e Pule’anga, ‘oku ‘ikai tenau nofo noa ka ‘oku nau fa’u mahafu mo kinautolu ke talitali ‘aki honau ‘ohofi. ‘Oku mahu’inga ke fakahoko fakapalofesinale ‘a e alea mo e Pule’anga ke ngali ko e kakai maama, kae ‘oua e ngaue ‘aki ‘a e fakamanamana he ko e me’a ia ‘a e finematu’a Talipani.

‘Oku ou kei poupou 100% ki he ngaahi taumu’a ngaue ‘a e PSA, ka kuopau pe ke fai e lea ‘i ha kaveinga ngalingali tene fakahee’i ‘a e vaka mei he’ene kapasa folau. ‘Oku ou tui ko e tokolahi taha ‘o e kau memipa ‘o e PSA ‘oku nau muimui pe mo e ‘amanaki ‘oku taki lelei kinautolu ‘e he Komiti Pule. Ka ‘oku ‘ikai keu tui ‘oku kau ai ‘a e fo’i laka fakamanamana ko eni. Na’a ku faka’amu au ko ha’amou ui ki he Palemia kene hifo mei hono lakanga makatu’unga he tuai hono paasi e Lao Fakaangaanga ki he Ngaue (Employment Relations Bill 2014). Ko e Lao Fakaangaanga ia ‘oku ne malu’i e totonu ‘a  tangata mo e fefine ngaue (he’ikai keu toe fakaikiiki he kuo mou mea’i). Ko e talu hono filio’i e Lao Fakaangaanga ni mei he 1989 mo e te’eki pe ke fakahoko ko ha Lao. ‘Oku totonu ke mou ‘eke’i pe koeha hono ‘uhinga. Na’e mei hua ange ha’amou tau’i e kaveinga koia. Pea ke fakalelei’i e Lao Fakaangaanga ke fakakau ai mo e kau ngaue fakapule’anga he ko hono kakano na’e fakataumu’a pe ia ki he sekitoa taautaha. Telia na’a taukave’i ‘ehe PSA ko ‘enau totonu eni ‘oku foaki ‘e he Konisitutone ‘a Tonga, ka ‘oku ou na’ina’i atu, ko e Me’a Faka’uli ‘o e Lao ko Konisenisi.

Koia ai kau taki PSA ‘oku taau ke fakafoki ‘a ho’omou ui fakamanamana ki he Palemia mo e Minisita Pa’anga pea fakafoki e vaka ki hono halanga totonu. ‘Oku lahi e ngaahi kaveinga ke fakangaholo ‘aki e lele ‘a e vaka ‘o e PSA ka ‘oku ‘ngaue’aki ‘eha ki’i ni’ihi tokosi’i ‘a e kautaha ni ke fakahu mai ai ‘enau ngaahi kaveinga mo e tui fakapolitikale. ‘Oku ou fakapapau’i atu he’ikai ‘aupito fakafisi ‘a e Palemia pea he’ikai mole ha taimi ‘o e Minisita Pa’anga ke tulituli ki ho’omou taimi na’e tukuatu. Ha hono ‘uhinga? ‘Oku lahi e ngaahi kaveinga mahu’inga ange kena tokanga kiai ‘i hono fakahoa ki he fiema’u ‘a e PSA. Mou toe foki ki he palakipoe (drawing board) ‘o siofi fakalelei ‘a e halanga vaka ‘o e PSA, he ka ‘ikai ‘e hoko kotoa pe ho’omou ngaahi ui fakapolitikale ko e fakakata (laughing stock).

Faka’apa’apa atu mo e ‘ofa lahi

Tofavaha (Dr Fotu Fisi’iahi)