'Oku 'ikai koe lakangaa ka koe tafoki 'o tui tala ki he 'Otua

Malanga Sapate 28/09

Ngaahi Lesoni : Same 78 :1-4, 12-16 ; ‘Ekisoto 17 :1-7 ; Filipai 2 :1-13 ; Matiu 21 :23-32

Ngaahi Himi 468/409/ 360/ 412/ 442/561/573 (…toki fili pe ha himi fe’unga mo ho’o fakamamafa)

Veesi malanga Matiu 21:27 “….Pea lea ai mo ia kiate kinautolu, Pea ʻe ʻikai ā te u talaatu ʻe au, pe ko e ha hoku tuʻunga ʻoku ou fai ai ʻa e ngāhi meʻa ko eni.

Kaveinga: “‘Oku ‘ikai koe lakangaa ka koe tafoki ‘o tui tala ki he ‘Otua”

Talateu

Na’e lahi pe ‘ae ngaahi fehu’ia ‘o Sisu ‘oku hiki tohi ‘e Matiu…Na’e ‘eke ‘e he fai papitaiso ko Sione pea mo Pailato ‘ae tu’unga ‘o Sisu (Jesus’ identity) ; ‘Eke ‘e Sione pe ko ia ko aa ‘eni na’a nau tatali ki ai pe ‘ikai? (11:2-3). Na’e fehu’i ‘e Pailato pe ko ia ‘ae Tu’i Siu (27:11). Koe kau Falesi. Sikalaipe, Satusi, kau Taula’eiki moe kau matu’a na’a nau fa’ufa’u ha ngaahi fehu’i tauhele kiate ia (15:1-2), na’a nau fiema’u ha faka’ilonga mo ha fakamo’oni (signs or proofs (12:38; 16:1), fekau’aki moe vete mali/ divorce (19:2), tukuhau (22:15-17), toetu’u/ resurrection (22:23-28)…’eke mo e mafai ‘oku ne fai ai e ngaahi me’a ni (21:23). Na’e fehu’iange ‘e he kauako kia Sisu pe kohai ‘oku lahi ‘iate kinautolu (18:1), Koe ha e me’a ke u fai keu ma’u ai e pule’anga (19:16), na’a nau fehu’ia ha ngaahi faka’ilonga ki he ofi ngata ‘ae ngata’anga (24:3). ‘Eke ‘e Pita pe tu’o fiha ‘etau fakamolemole (18:21), Koe kotoa ‘oe ngaahi fehu’i ni na’e mafai ke tali kotoa pe ia ‘e Sisu pea mo ‘ene fakamahino lelei ‘ae kaveinga ‘o ‘ene hoko mai pea mo hono tu’unga ‘oku ne fai ai ‘ae ngaue ni pea moe fakahaa’i ‘ae pule’anga ‘oe ‘Otua. Ka koe’uihii ko ‘enau ta’e tui tala kiate ia na’e too ai ‘ae lea ni ka ko hotau veesi malanga: Pea lea ai mo ia kiate kinautolu, Pea ʻe ʻikai ā te u talaatu ʻe au, pe ko e ha hoku tuʻunga ʻoku ou fai ai ʻa e ngāhi meʻa ko eni.

Koe vete ‘oe potu tohi

Koe lolotonga ‘eni ‘oe uike tapu pea moe hono lamasi holo ‘e he hou’eiki taula’eiki moe kau matu’a ha founga ke fihia ai pea makatu’unga ai ha’anau puke ia ke tautea’i. Koe konga foki kimu’a ‘oe talanoa ni ‘oku lave ai ki hono fakama’a ‘e Sisu e Temipale pea na’e ‘ikai ongo lelei foki ‘eni ki he kau taula’eiki he koe me’a ‘eni na’a nau ngali taula’eiki ai mo ngali lotu koe kakai’ia ‘ae temipale. ‘Ikai lau ha taha ia ki he’enau ma’anga ika maka fakapa’anga ‘e molia he ngaue fakama’a ko ‘eni ‘a Sisu. Ko ia na’a nau fai ai ‘ae fehu’i ni kia Sisu.  ‘Oku ‘osi ‘ilo lelei pē ‘e he hou’eiki taula’eiki, mei he ngaahi ngāue kuo fai ‘e Sisu ‘i honau ‘ao, ko e toko taha eni ia (‘a Sisu) kuo fekau mai mei he ‘Otua pea ‘oku kau mo e ‘Otua. Ka na’e fai atu ‘e Sisu ‘ene fehu’i ‘ana pe ‘oku nau maheni mo Sione Papitaiso? Ko e fai papitaiso ʻa Sione naʻe mei fe ia? mei he langi, pe mei he tangata? (‘uhinga ‘ae lea tangata heni ki he fakakaukau fakaetangata pe na’e fai ‘e Sione/ human mind). ‘Oku ha mahino mei he’enau tali ‘ae ‘uhinga malie pe kiate kinautolu ia kohai ‘a Sisu. Pea nau fekihiaki, ʻo pehe, Kapau te tau tali, mei langi; te ne pehē mai, Pea ko e ha ai naʻe ʻikai te mou tuitala kiate ia? 26 Pea kapau te tau pehe, Mei he tangata; kae telia ʻa e kakai; he ʻoku nau lau kotoa pe ko e palofita 27 ʻa Sione.

 

Koe mahu’inga ‘oe lea mafai/tu’unga kia Sisu pea ki he kau fehu’i foki.

 

Pea kuo ne hu ki he Temipale, pea ko e houʻeiki taulaʻeiki mo e kau matuʻa ʻo e kakai Siu naʻa nau ʻunuʻunu kiate ia ʻi heʻene faiako, ʻo nau pehe, Ko e ha ho tuʻunga ʻoku ke fai ai ʻa e ngāhi meʻa ko eni? pea ko hai naʻa ne tuku kiate koe ʻa e tuʻunga ko ia? Ko e lea “mafai/ authority” koe lea matu’aki malohi hono ‘uhinga koe’uhii ko hono mahu’inga. ‘Oku ‘osi ma’u malohi pe ‘ae fo’i lea “mafai” ‘iate i ape. Ko ‘etau lea pe ki he “mafai” kuo ne ‘osi ‘omi ai pe ‘ae ongo’i ‘apasia moe mohu faka’apa’apa’ia. Ko lea ni ‘oku ne ma’u ‘ae “faingamalie lahi ke fai tu’utu’uni”/ ke fai tu’utu’uni…ma’u moe “mafai lahi/ power” denotes permission. It denotes privilege. It denotes power. It denotes rule, control, influence. Ka ‘i ai ha taha kuo foaki ki ai ha mafai ‘oku ‘uhinga ia kiate kita kuo te ma’olunga kita he toenga ‘oe kakai…. to wield certain rights and privileges. Koe mafai ‘oku ne nofo ia ‘i he “lakanga/tu’unga” pea kuopau ke na fononga ma’u ai pe. Koe to’o ‘oe lakanga pe fakahifo kita mei he lakanga ‘oku ‘uhinga ia ‘oku hifo ai pe moe mafai. Kia Sisu na’a ne ‘osi ‘afio’i koe si’i me’a ‘eni ‘oku makatu’unga ai e lotu ‘ae kau Taula’eiki moe matu’a lotu siu koe ” fiema’u” e ngaahi naunau’ia ‘oe “ma’u lakanga.” Ko e me’a fakaloloma taha ia he talanoa ni, ko e mahino, ko ‘enau fakafehu’i na’e fai, ko ‘enau kumi tu’unga aipē ma’a honau laumālie, ke faka’āsili ai ‘enau ta’etui kia Sisu. ‘Oku tau ngaue’aki nai e mafai/lakanga/ tu’unga ‘oe lotu ko ha makatu’unga ia ke toitoi ai ha’atau faihala? ‘Oku tau mounu ‘aki nai e lakanga ‘oku tau ma’u ke kumi’aki ha’atau lelei fakafo’ituitui pe?…a’e Tamai ki he famili…’ae Palemia ki he pule’anga….’ae puleako ki he’ene kauako?…’ae faifekau pea mo hono kainga lotu….Koe’uhii ko ‘enau ta’e ‘ilo ‘ae fehu’i ‘a Sisu fekau’aki moe mafai na’e ‘ia Sione Papitaiso ko ia ai na’a ne fai e talanoa fakataataa ni”

Talanoa fakataataa

Ko e ‘uhinga ‘o e talanoa ‘o e “tangata mo hono ongo foha” ‘eni (vv.28-30). Ko e foha ko ē na’a ne ta’etali ‘a e fekau ‘a e tangata’eiki pea toki “tautea ia ‘e hono loto kimui ‘o ne ‘alu” (v.29), ko e “kau poopilikane mo e kau fe’auaki” ia he na’a nau tuitala ki he me’a na’e malanga’aki ‘e Sione pea ko ia “‘oku nau takimu’a … ‘i he huu ki he Pule’anga ‘o e ‘Otua”. Ko e foha ‘e taha, ‘a ē na’a ne tali e kole ‘a e tangata’eiki kae ‘ikai ‘alu ki he ngoue’anga, ko e “hou’eiki taula’eiki mo e kau mātu’a Siu” he “neongo na’a nau sio” ki he tafoki ‘a e kau me’a ko ē, “ka na’e ‘ikai tautea homou loto kimui ke mou tuitala kiate ia” (v.32). ‘Oku ha mei he talanoa fakataataa ni ha fakahoa ha ongo foha ‘e ua. ‘Oku hanga kainga ‘e he ongo talanoa ni ‘o fai e fehu’i ni kiate kitautolu he ‘aho ni: Koe fee he ongo foha ni ‘oku tau lolotonga kau mo ia? Koe ‘uluaki ‘ae ‘io kae ‘ikai ‘alu pe koe foha hono ua ‘ae ‘ikai pea toki fakatomala ia ‘o ‘alu? Which am I? Which are you? ‘Oku toe fakaava mai ‘e he talanoa fakataataa ni mo ha toe matapa ‘e taha ma’ae angahala kuo fakatomala. 32 He naʻe haʻu ʻa Sione kiate kimoutolu ʻi he hala ko e tauhi tuʻutuʻuni, pea naʻe ʻikai te mou tuitala ki ai: ka ko e kau popilikane mo e feʻauaki naʻa nau tuitala ʻe kinautolu: pea ko kimoutolu, ne ongo naʻa mou sio ki ai, ka naʻe ʻikai tautea homou loto kimui ke mou tuitala kiate ia. Te ta kau nai ai?  Which am I? Which will you be? Ko Sione na’e ‘ikai ngata pe ‘i he lelei ‘ae fekau na’a ne kalanga’aki pea ne loto’aki ke tala ‘ae fekau ko ia fakataha ia mo ‘ene to’onga mo’ui lelei ‘oku lea ki ai e ngaahi kosipeli pea hanga ai pe ‘e he to’onga mo’ui ko ia ‘o ne fakalotolahi’i ai e kau fe’auaki/ popilikane/ angahala ke nau tafoki pea fakatomala. Feefee kitautolu kau malanga he ‘aho ni na’a koe tuai e liliu ia e kakai koe te’eki ha atu ha liliu he’etau to’onga mo’ui pea tau mamafa ange ke tauhi hotau ngaahi fatongia fakalotu kae li’aki ‘etau tauhi hotau vaa moe ‘Eiki. ‘Oku ‘ikai koe lakangaa ka koe tafoki ‘o tui tala ki he ‘Otua.

Koe mafai moe Same 78:1-4, 12-16

Koe mafai tauhi ‘oe ‘Otua na’a ne fai ki he ‘Isileli he lolotonga ‘enau fononga he toafa ‘oku uki ‘e he fatu same ni ke muimui pea fakaongo ki ai ‘ae kau taki ‘o ‘Isileli. TOKANGA, ʻa hoku kakai, ki he lao ʻoku ou ʻatu: Fokotuʻu telinga mai ki he ngaahi lea ʻa hoku ngutu. Koe mafai koe ia ‘oku fa’o ia ‘i he lao pea koe Lao ko ia koe “Folofola ia ‘ae ‘Otua.”  ‘Oku nofo leva ‘ae mafai he Folofola ‘ae ‘Otua…’io Folofola ke tu’u la’aa moe ngaahi feitu’u he koe fu’ufu’unga mo’ui. Koe Mafai ia na’a nau malu mo makona ai …mafai ia na’a ne vaeau ‘ae tahi ka nau fononga he momoa…pea tau fonua ai mo ‘enau fononga. Koe mafai taki ia ke tala ki he’enau fanau ke nau ‘ilo mo ako ai he te ne ‘omi kiate kinautolu ‘ae loto ‘ofa mo fie talangofua ki he ‘Otua ko ia na’a fakahaofi ‘enau fanga kui “ʻE ʻikai te tau fufū ia mei heʻenau fanau, Kae tala ki he toʻutangata kahaʻu ʻA e ngaahi mālō ʻo Sihova, Mo hono fuʻu ivi, mo e ngaahi ngaūe fakaofo kuo ne feia. ‘Oku ‘ikai koe lakangaa ka koe tafoki ‘o tui tala ki he ‘Otua.

Koe mafai moe ‘Ekisoto 17:1-7

Pea tali ʻa Mosese kiate kinautolu, Ko e ha ʻoku mou fai hoʻomou mamahi kiate au? ko e ha ʻoku mou alaʻaki 3 ai kia Sihova? ‘Ihe talanoa ‘ae tohi ‘Ekisoto ‘oku fakahaa’i ai ‘e Mosese ko ia koe nima fekau pe ia ‘ae ‘Otua koe mafai koe me’a pe ia ‘ae ‘Otua. Koe mafai ke ‘omi ha inu mo ha vai he feitu’u pakukaa koe mafai  ai pe ia ‘oe ‘Otua. Na’a faifai kuo pehee ‘e he kakai ko Mosese na’e ‘a’ana ‘ae ‘omi vai pea mo’ui ‘afungi ai. Kia Mosese koe ‘Otua pe. Na’e hangee ‘oku feinga ‘ae ‘Isileli ke ‘ilo ki he mafai ‘o Mosese mo ‘Elone pea ki he ‘Otua foki. Ka na’e fakahaa ‘e he ‘Otua hono mafai ‘i he’ene hoko koe maka tu’u ke tupu mei ai ha vai ke feau e fiema’u ‘ene kakai koe’uhii pe ke nau tui tala ange kiate ia. Na’a ne ngaue’aki hono mafai ke ha ai ‘ae ta’eha koe’uhii pe ke nau tui. ‘Oku ‘ikai koe lakangaa ka koe tafoki ‘o tui tala ki he ‘Otua.

Koe mafai pea mo Filipai 2:1-13

Kia Paula koe holoki’anga ‘oe kumi tu’unga moe mafai he lotu lelei ‘ae ‘Eiki koe “ʻIo, ke ʻiate kimoutolu ʻa e loto pehe, ʻa ia naʻe ʻia Kalaisi Sisu foki. koe.” Koe fa’ahinga loto ia te ne ta’ofi kitautolu mei he ngaahi me’a ‘e ‘ikai te taha ia ‘i he talangofua moe tui tala ki hono finangalo hangee koe  ʻʻoua ʻe feinga ki ha meʻa ko e fakafekākeʻi, he koe fili lahi ‘eni ‘oe fai e lotu koe mo’ui fakafekake’i e kakai lotu…lau kohai e siasi tokolahi taha…kau faifekau poto taha….Siasi ma’u pa’anga taha…Siasi falelotu lelei taha…fuakavenga taha….fe’au’auhi moe finematu’a he taliui sepitema kohai ‘oku ngingila taha…(tulou atu pe moe si’i hou’eiki fafine) …pe ko e fieongoongoa; ka ʻi hoʻomou loto taʻehiki mou taki taha lau ʻoku lelei hake ʻa hono kainga ʻiate ia:…Kia Paula kohai ha taha ‘e loto ke saiange ha taha ‘iate kita? Ka koe’uhii koe faingata’a ia na’e mo’ua ai e kau Taula’eiki/ takilotu Siu moe matu’a lotu koe ‘ikai ke nau toe loto ke fakauoua’i ‘e Sisu honau mafai.  4 pea ʻoua naʻa taki taha tokanga ki heʻene meʻa aʻana pe, ka ki he meʻa ʻa e kakai kehe foki. Koe fakakaukau ia ‘oe vahevahe tatau pea fe’aonga’aki ki he lelei fakalukufua ‘oe kakai lotu pea moe fakatupuhoifua ki he ‘Otua. Kia Paula koe founga ‘eni “…loto taha: ke taha hoʻomou ofa, pea mou uouangataha, pea huʻufa taha hoʻomou feinga. ‘Oku mahino pe ‘oku faingata’a hangee koe lau ‘a Paula ‘ia Loma 7:19 ʻIo, ko e lelei ʻoku ou fie fai ʻoku ʻikai te u fai; kaekehe, ko e kovi, ʻa ia ʻoku ʻikai te u fie fai, ko ia ia ʻoku ou feia. …Kia Paula ko ‘eni ‘ae fekuki ‘oku fai ‘e he fa’ahinga ma’u tu’unga he lotu pea mo ‘ilo ki he finangalo ‘oe ‘Otua kae faingata’a pe ke ne muimui ki ai… “He tala ‘e hai ‘oku ou ‘ilo ‘ae me’a ‘oku ou ngaue ki ai…‘a ia ‘e ala fakalea “Koe me’a ‘oku ou fai ni ‘oku hala’ataa ha’aku ‘ilo ‘aku ki ai (lit., “what I am producing I do not know”)….He tala ‘e hai ‘oku ou ‘ilo… “I don’t know.” Kapau kuo ‘i ai ha taha kuo pule’ia (dictate) ia ‘e ha taha kehe ‘oku ‘ikai leva ha’ane ‘ilo pe fakamatala pau ‘ae me’a kuo kouna ia ke ne fai.  Ka lava ia ‘oku ‘ikai leva ha taha ‘e tomui pe mu’omu’a ki he pule’anga ‘oe ‘Otua ka ‘oku kaungaa fononga fakataha ‘ae kau Kalisitiane ki he potu kuo teuteu ma’a kinautolu na’e tui tala pea fakatomala ka koe mo’ui ta’engata.

Fakaakonaki

Na’e tokonga lahi ‘a Sisu ke ne fakamahu’inga’i heni ‘ae matu’aki pau ki he kau Popilikane moe kau fe’auaki ke nau “fanongo pea tuitala” ki he ngaahi lea ‘oku ne fai. Taimi tatau ‘oku ne na’ina’i mamafa ki he kau takilotu Siu ‘enau faingamalie ke ‘ilo mo fanongo tonu ki he Folofola kae ‘ikai pe ke nau tui mo fai ki ai pea ongo’i halaia mo tautea. Kia Sisu ‘oku ‘ikai koe fehu’ia hono mafai ka ko ‘enau “ta’e tui pea talangata’a ki he finangalo ‘oe ‘Otua” he funga ‘enau ‘ilo’ilo pau. Mei he maama ‘oe talanoa ni matamata ‘e mata ngofuaange ki he angahala ia ke ne ‘ilo vave ki he finangalo ‘ae ‘Otua pea mo fakato’oto’o ki he fakatomala ‘iate kitautolu ‘oku lau koe kakai lotu/ matu’a ‘oe siasi/ kau ma’u lakanga ‘oe Siasi pea ta’u lahi ‘etau fai e lotu. Ka na’a kuo tau kei fakafefeka pē hotau loto pea tukutaupe hotau ngaahi lakanga, ‘o kumi ‘uhinga ke makatu’unga ki ai ‘etau ta’e tuitala. Na’a ‘oku tau falala ki he’etau faimālohi he siasi, mo ‘etau fuakavenga, mo ‘etau misinale pea mo e hā fua e ngaahi me’a ‘oku tau fai he siasi, ka ‘oku tau li’aki ‘e kitautolu ia ‘a e tuitala kia Sisu, ‘a e tuitala ki hono ta’ata’a, ‘a ē na’e lilingi he kolosi ko ‘etau ngaahi hia. ‘Io, ko hotau faingamālie pē eni. Kuo liliu e tokolahi na’a nau fakafisinga’i e ‘Eiki kimu’a, ka kuo nau tafoki kia Sisu. Na’a ‘oku tau sio pē ki ai kae ‘ikai tuitala. Pea pehe ʻe Sisu kiate kinautolu, Ko au e, ʻoku ou tala atu, Ko e kau popilikane mo e kau feʻauaki ʻoku nau takimuʻa kiate kimoutolu ʻi he hū ki he Puleʻanga ʻo e ʻOtua. Tui leva, tui leva ki he ta’ata’a. Ha’u kia Sisu, ha’u kia Sisu he te ne fakama’a.

Fakama’opo’opo

‘Ia Sisu ‘oku tau ‘ilo ai ‘ae lahi ‘a hono mafai. He ‘oku ne mafai ke ako’aki ‘ae Folofola ‘o ta’e tokoni’i ia ‘e ha ngaahi fakamo’oni. ‘Oku ne mafai ke fakamo’ui mahaki/ kapusi tevolo pea mo mafai ke fakamolemole angahala foki (Sione 10:18). Pea ‘oku ne toe mafai ke fokotu’u ‘ae pekia ke fakatou fakamaau’i ‘ae mate moe mo’ui. Tau fakafeta’i ‘oku ‘i hotau lotolotonga he taimi ni ‘ae mafai ko ia koe Laumalie Ma’oni’oni ke tau kaungaa fakamo’oni ki he fu’u mafi ‘oe mafai ‘oe ‘Otua ‘ene fekau mai hono ‘Alo ke pekia ma’ae angahala pea tau ma’u faingamalie ai ke tui tala pea fakatomala ka tau kau he mu’omu’a ki he mo’ui ta’engata…’Oku ‘ikai koe lakangaa ka koe tafoki ‘o tui tala ki he ‘Otua….’Emeni

…Fakamanatu atu ai pe ‘etau ngaahi houa lotu fakafamili/ lotu lilo/ lau mo ‘etau folofola….kataki pe he pupha fua he faingata’a he ‘oku toe houa pea too ‘ae la’aa…..

 

Kavauhi